Trikoopipot ja tuubihuivi

Olin ostanut Eurokankaasta kivaa kangasta pojalle. Hänelle tarvi tehdä uusi pipo syksyyn, kun keväällä käytety pipot alkoivat olla nafteja. 

Mietin, että voisi olla hauskaa, jos meillä olisi samanlaiset pipot. Tykkäsin itekin kankaan kuosista, joten lopputulos oli arvattavissa. Tarkoitus oli tehdä molemmille kaulahuivit ja pojalle vielä lapasetkin, mutta pipojen lisäksi vain kaulahuivini valmistui. Ehkä sitten joskus, kun ompelukoneen taas esille kaivan.. Pipot tein oman pään mukaan ulkomuistista ja tein kaavat paperille mittojemme mukaan. Netistä kurkkasin suurinpirtein ohjeet tuubihuiviin. Ohjeita tuollaiseen pipoon ja tuubihuiviin on siis netti pullollaan, joten eiku googlaamaan, jos haluut tehä jtn nopeeta ja helppoa.

Hauskaa olla pipokavereita. :D

Villasukat yksivuotiaalle

Tajusin jossain vaiheessa, että meidän pieni mies tarvitsee talveksi uudet villasukat. Niimpä näppäränä äitinä tartuin heti toimeen ja tein samantien pojalle jämälangoista kahdet sukat. Ohjeena käytin Novitan sukkalehdestä 7veljestä langoille tarkoitettua ohjetta. Valkkasin hieman pojan jalan kokoa pienemmän ohjeen, koska tein ohjetta isommilla puikoilla. Raidallisuus oli tällä kertaa kuviovaltti ja kivat villasukat tuli.

#villasukkakaverit <3

Syksyiset tyynynpäälliset

Syksyn tullessa kaipasin kesällä ostamieni Finlaysonin tyynynpäällisten kavereiksi jotakin syksyistä. Päätin etsiä tyynyssä olevan oranssin sävyistä lankaa ja neuloa irrotettavat tyynynpäälliset. Lanka löytyi prismasta ja ei ollut sittenkään ihan oikea väri, mutta kelpuutin kuitenkin. Ensin tein yllä olevan päällisen jostain Novitan lehdestä napatun kuvion mukaan hieman muokattuna suljettuna neuleena. Toiseen päähän ompelin vetoketjun tyynynpäällisen vaihtamisen mahdollistamiseksi. Halusin tyynynpäällisistä vaihdettavat, koska ajattelin kunnianhimoisesti, että jos jaksaisi jokaiselle vuoden ajalle vääntää omat tyynynpäälliset Finlaysonin tyynyjen kaveriksi. Saa nähä toteutuvatko vuoden kuluessa. :D

Toisen tyynyn tein täysin omasta päästä tekemällä aina oikeaa. Yritin mittailla vain, että päällisestä tulisi tarpeeksi leveä ja pitkä. Alkuun ja loppuun tein joustinneuletta, koska tähän tyynyyn oli tarkoitus tehdä napit, joiden kautta sisustyynyn saa pujotettua sisään ja ulos.

Meidän olohuoneessa on ollut kovin syksyistä - (vaikken olekaan juurikaan kynttilöitä voinut poltella meidän vikkelän pikkumiehen vuoksi) - kiitos tyynynpäällisten!

Kokeiluja

Tässä syksyllä on tullut kokeiltua muutamia uusia juttuja.

Halusin uuden rätin meidän toisen kulahtaneen bamburätin tilalle. Valkoinen ei nimittäin oo hyvä rättinä. Se muuttuu öllöttävän väriseksi. :D Ja mitä uutta tuossa rätissä nyt sitten itselle on, kun perus virkkaustahan siinä näkyy olevan. Noh, teinpä rättiin ensimmäisen kirjomiskokeiluni. Eli nuo mustat viivat on kirjottu neulalla maalarinteippien avulla suoriksi viivakoristeiksi. Se oli ihan hauskaa, vaikkei mikää hienoin kuvio olekaan. Sillä saa myös erilaista pintaa ja mielenkiintoisia yksityiskohtia virkkaustyöhön. Kirjomisen voisi myös tehdä halutessaan virkkuukoukun avulla ketjusilmukoita tehden rätin läpi. Itse päädyin tällä kertaa neulomiseen, koska tuossa kuviossa olisi lankaa pitänyt välillä pujotella tuonne rätin lomaan enkä nyt jaksanut. Lisäksi virkkuukoukulla tehdessä on hankalaa mennä esimerkiksi suoraan langan läpi ja joutuu etsimään sopivia reikiä, josta koukun työntää. Tällöin tuollaisia suoria viivoja on hankalampi tehdä varsinkin kun minäkin tein tuota rätin pohjaa sekä kiinteillä silmukoilla että pylväillä.

Toinen mitä kokeilin tossa, oli eräs pitsiliina, jonka ohje tuli jossain Novitan lehdessä vastaan kun omaa lehtivarastoani yksi päivä selailin. Vähän mielenkiintoa ja vaihtelua normaaleihin pyöreisiin liinoihin.

Mökille uusi matto ja koreja

Minusta trikookuteella virkatut jutut iskostuvat mökkisisustukseen kuin nenä päähän, eikö.

Siispä, koska vanhempani ovat uudistaneet mökkimme sisäpinnat viimeisen vuoden aikana täysin, tahdoin tehdä sinne uuden maton ja koreja kaveriksi. 

Sopivasti "mökkimäiset" värisävytkin. ;)

Pöytäliinoja

Keväällä tuli tehtyä hieman pöytäliinoja omaan tarpeeseen sekä muille lahjoiksi.

Kaikista liinoista ei taida olla kuvaa, mutta tässä maistiaisia joistakin.

Kuten näette, tykkään kovasti virkata tuollaisella sopivasti ei liian isolla muttei pienelläkään langalla liinoja. Ne syntyy niin jouhevasti ja nopeasti. I like it!

Pikkumiehen tumput ja pipo

Tulipa aika keväällä, jolloin lähdimme pikkumiehen kanssa yhä enenevissä määrin puistoon leikkimään. Vanhat peukallottomat tumput eivät olleet kätevät hiekkalaatikolla hiekkaa tutkiessa. Niimpä tämä mamma tarttui tuumasta toimeen ja teki jämäkankaista pojalle tumput, jossa on peukaloille ihan omat paikkansa. Pohjaa tumpuille vähän haettiin vanhoista lapasista ja kaupasta ostetuista peukalollisista lapasista. Muuten mentiin aika lailla samoilla vanhoilla "kaavoilla". 

Tumppujen kaveriksi piti toki saada pipokin. Sitä paitsi halusin kokeilla kuinka pipon tekeminen luonnistuisi. Se onnistui jonkun toisen bloggaajan ohjeen avulla, mitä en enää näin puolen vuoden jälkeen muista, mutta löytyypi kun googlettelee pipon teko ohje tms. (ohjeessa tehtiin ainakin alkuun kankaasta kaksi isoa kananmunan muotoista palaa, josta sitten pipo rakentui oikeat puolet yhteen ompelemalla reunoista ja toiseen päähän loven tekemällä. Sen jälkeen pipo käännettiin oikein päin loven kautta ja lovi ommeltiin umpeen. Sitten munan toinen puolikas työnnettiin toisen sisään vuoreksi ja tadaa, se näytti pipolta. Itse lisäsin vielä pipon reunaan ompeleet, jotta pipo pysyisi paremmin kuosissa, kun vuori ei liikkuisi.)

Piposta tuli vähän iso ja muutaman kerran sitä pienensinkin kunnes olin tarpeeksi tyytyväinen lopputulokseen. Näin saimme pojalle pirteät merirosvokuteet keväisiä pihaleikkejä piristämään.