Virkattu matto

Apua, viime päivityksestä on aikaa! Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että käsityörintamallani on ollut hiljaista. Päin vastoin, siellä on riittänyt hulinaa. Joulun aika on kuitenkin ollut niin kiireistä, etten ole tietokoneen ääreen ehtinyt istahtaa.

Ennen joulua tuli tehtyä siis useampikin käsityö ja tässä niistä ensimmäinen:

Kävin Alestalossa ja tällä kertaa mukaani tarttui trikookuteen sijasta ontelokudetta. Ajatuksena kokeilla, miten erilaista jälkeä siitä syntyisi verrattuna halvempaan trikookuteeseen. Olimme myös seuraavalla viikolla menossa ystäväni uuteen kotiin käymään, joten päätin tehdä heille samalla tupaantuliaislahjamaton. Mallina halusin kokeilla Asteri-mattoa. Maton oli kuitenkin tarkoitus tulla vessaan, joten päätin tehdä mallia pienemmän maton. Ohjeen mukaisesti virkkasin niin pitkälle kunnes viimeiset kaksi kierrosta sovelsin samaa kuviota ja viimeisellä kerroksella tein terälehtireunan.

Matosta tuli todella kaunis, joten oli ilo viedä se ystävän perheelle lahjaksi.

Idearikasta ja työteliästä uutta vuotta 2014!

Pieni vinkki joulutunnelman luomiseen

Nyt kun on ensimmäiset joulukuun päivät takana päin ja ensimmäinen adventtikin jo vietetty, monilla alkaa olla joulua viritelty enemmän tai vähemmän kotiin erilaisin lyhdyin, valoin ja joulukoristein. Jos tahdot luoda kotiisi joulun tunnelmaa pienellä jutulla ja halvalla - tässä idea. Osta punaista pitsinauhaa (jota saa esimerkiksi kohtuuhalvalla Sinellistä) ja laita sitä vanhojen jo sinulla olevien tuikkulasien ympärille. Näin saat vanhalle tutulle tuikkulasille uutta ilmettä ja punaisella värillä joulun tunnelmaa. Itse kiinnitin nauhan pienillä sinitarran palasilla, jotka ikävä kyllä näkyvät hieman. Sinitarralla kiinnitettynä nauhan saa kuitenkin tahtoessaan vielä irti. Jos kuitenkaan ei välitä pysyvämmästä muutoksesta, niin jonkinlainen liima on varmasti ihan hyvä nauhan kiinnitykseen. Ja jos joku kuitenkin keksii toisenkin väliaikaisratkaisun sinitarran lisäksi, haluaisin kuulla siitä mielelläni.

Ihanaa ja tunnelmallista joulunodotusaikaa. :)

Lehtikori

Eipä loju meillä enää lehdet ja mainokset siellä sun täällä.

Pitkään on ollut mielessä ostaa lehtikori. Jossain vaiheessa kuitenkin keksin, että voisin sen tehdä itse matonkuteesta.

Ei muuta kuin matonkudekaupoille ja hommiin.

Ensin syntyi suorakulmainen pohja, jonka reunoista aloitin yhtenäisen spiraalina kiertävän "seinän". Kahvareiätkin tein, jotta lehdet voi kantaa suoraan roskikseen halutessaan.

Koristeellisuutta koriin tuli virkkaamalla vain takareuna kussakin silmukassa. Valmis työ oli toivotunkaltainen. Ainoastaan jäin pohtimaan tärkkäämistä, jotta kori olisi jämäkämpi, mutta en usko sen onnistuvan matonkudetyössä kovin hyvin.

Lehtikorin valmistuttua parasta oli miehen kommentti: "Onneksi ei ostettu lehtikoria, tuo on niin hieno!" <3

Ovistoppari

Tällainen sammakkokaveri on pestattu meidän makuuhuoneen ja keittiön välisen oven vartijaksi. Kaveria tarvittiin kun ovi ei tahtonut pysyä kuin täysin auki tai kiinni asennoissa.

Sisuskaluikseen ja vatsansa täyteen sammakko alias samppi sai ylistalon kuivia herneitä, niitä joita pienenä loppileikeissä käytettiin. Ulkomuodot tuli virkattua oman pään mukaan ja seitsemän veljestä langoilla. 

Jos samppi ei virkaansa kovin hyvin täytä, pääseepi hän muutaman vuoden sisään mukaan meidän pikkumiehemme leikkeihin. Toistaiseksi kaveri jämäkän ja virallisen oloisena tehtäväänsä paikoillaan suorittaa.

Neulottu aaltokuvioinen tyynynpäällinen

Aiemmin virkkaamastani tyynynpäällisestä Novitan Hanko-langoilla jäi vielä toiseen pienempään tyynyyn kustakin kerästä lankaa. Niimpä muutamissa eri blogeissa ihastelemani aaltokuvio päätyi vihdoin minunkin puikoilleni ja niin syntyi uusin luomukseni. 

Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun neuloin jotakin kirjoneuleena. Ei ollut ehkä helpoimmasta päästä kun kunkin aallonharjan huipulta toiseen aallonharjaan oli matkaa. Oli hieman pitelemistä ja katselemista, jotta työ ei kiristyisi muhkuraiseksi. Suhteellisen hyvin kuitenkin onnistuin pitämään langat kurissa eikä tyynynpäällinen kiristynyt kolmioksi.

Useita tyynynpäällisiä tehneenä sanon, että on kyllä ihanaa kun on persoonallisia ja juuri siihen kotiin/huoneeseen tehtyjä tyynyjä. Ne luovat kotiin omanlaista tunnelmaansa.

Mailapussukka

Hellou! Kokeillaanpa puhelimella bloggaamista.Tuli eilen spontaanisti tekaistua miehen veljen pojalle synttärilahjaan mukaan itse tehtyä. Ostimme pojalle 2-vuotislahjaksi sählymailan ja palloja. Kauhistelin etukäteen lahjan paketoimisen vaikeutta ja niimpä mieleeni juolahti, jos ompelisin palloille ja mailalle säilytyspussukan, joka samalla toimisi lahjakäärönä. Tällä tavalla eivät pallotkaan ehkä ihan heti hukkuisi. Kangasvarastosta löytyi juuri sopivan kokoinen kangastilkku. Ompelin pussukan kaksinkertaiseksi, jotta se olisi vahvempi ja sisäpuolikin siistimpi. Nyöriksi kaivoin aiemmin vessan matoksi virkatun valkoisen matonkuteen jämät. Säilytyspussukasta tuli kiva ja oli innostavaa tehdä pieni erilainen projekti kuin normaalisti. :)

Pieniä väkerryksiä

Tervehdys pitkästä aikaa! Eipä ole tullu postattua useampaan kuukauteen. Syypää lienee perheeseemme syntynyt pienokainen elokuussa. Käsitöiden tekemiseen on aika ollut kortilla kun päivät ovat vilahtaneet ohi ihanan pikkuisen kanssa puuhaillessa ja touhutessa. Pikkumiehen kuitenkin nukkuessa mulla on välillä ollut aikaa jotakin tehdä. Lähinnä oon nyt alkuunsa pieniä ja nopeasti valmistuvia juttuja tehnyt:

Applikoidut pyyhkeet tein itse asiassa jo raskauden loppuvaiheessa. Toiseen applikoitu tähti ja toiseen kruunu.

Syksyn viiletessä poika tarvitsi tumput ja villasukat. Molempiin käytetty jämälankoja. Operaatio -"ehkäsaantuonlankavarastonijoskusmummonavihdoinkulutetuksi".

Osallistuinpa hauskaan twitterpeittohaasteeseenkin tällaisella tilkulla.

Tuttiketjujakin mulla on muutama ollut viritteillä, mutta ne ovat kesken, kun ei oikein akuuttia tarvetta olekaan niille ollut.

Nyt työn alla on ollut jonkin aikaa näistä astetta isompi työ, nimittäin tyynynpäällinen. Siitä seuraavalla kerralla!

Raapimisenestotumput

Tällaisten vaiheiden kautta tuli tällä viikolla ommeltua vauvan raapimisenestotumput. Ohjeen löysin ja sain toisesta blogista täältä. Mukavan helppo ohje hyvine kuvineen ja tumpuista tuli nopeasti valmista. Yhdet tein ensin kokeiluna tulevalle pienokaisellemme, mutta näitä voisi tehdä lisää oikein sarjatuotantona ja toisten vauvoille lahjaksi.

Ensin leikattiin 4 tumppujen päällipalaa ja 4 vuorikangas palaa (8 cm x 8 cm). Itse tein ne samasta kankaasta, joten leikkasin 8 samanlaista palaa aiemmasta työstä jääneestä trikookankaasta. Näiden lisäksi leikkasin kaksi 12cm x 12cm resoripalaa.

Sitten ommeltiin paloja yhteen, leikattiin loveja saumoihin paksujen saumojen estämiseksi ja jätettiin ohjeen mukaisesti vuorikangaspaloihin pienet kääntöaukot. Resoritkin ommeltiin kumpikin kaksinkerroin toisesta reunastaan kiinni.

Tämän jälkeen päällipalat ja vuoripalat yhdistettiin resoriin oikeat puolet vastakkain (sisäkkäin). Vuorissa olevien reikien kautta tumput käännettiin oikein päin.

Jonka jälkeen reiät ommeltiin umpeen. Tumpuista saa myös kaksipuoliset, jos ompelee käsin ja kauniimman näköiseksi reiän kohdalta sauman. Itse en kokenut tätä kuitenkaan tarpeelliseksi, koska vuorikangas oli samaa kuin päällikangas, joten oikaisin tässä kohdin hieman ja surruttelin reiät umpeen koneella.

Lopulta vuorikangas työnnettiin päällikankaan sisään ja resori taitettiin keskeltä kahtia: raapimisenestotumput olivat valmiit!

Pitsiliina

Eilen keksiessäni ja etsiessäni itselleni neulottavaa tai virkattavaa elokuvan ohelle, löysin yhden aloittamani pitsiliinan. Ohje on Novitan tämän kesän kesälehdestä ja matonkuteesta tehty, mutta sovellettavissa näin pienempäänkin lankaan, kunhan tekee vain oikeankokoisella puikolla lankaan nähden. Lankana sama vanha beige virkkauslanka, joka ei tunnu loppuvan koskaan. :D Helppo ohje ja tehtävä - mukavan rentoa tehdä juurikin jonkun muun kuten elokuvan katsomisen ohella. Tälle päivälle jäi vielä muutama kerros virkattavaksi ja liina olikin nopeasti aamupäivällä tehtynä valmis.

Vauvan peite

Nyt pukkaa valmista työtä pikatahtiin.

Tällaisen vauvan peitteen tein tänään. Eilisten housujen teon jälkeen kangasta jäi jäljelle vielä suurin osa ja mietin, että mitähän siitä seuraavaksi tekisi. Aiemmin viikolla olin katsellut joitakin kivoja vauvan peitteitä kooltaan ja paksuudeltaan harsojen ja äitiyspakkauksessa olevan ison peiton väliltä. En kuitenkaan raaskinut ostaa peitettä uutena ja eilen todetessani tämän jämäkankaan olevan mukavan pehmoista, tajusin, että siitähän voisin peitteen tehdä. Yritin käyttää kankaasta mahdollisimman suuren osan ja peitteestä tuli noin 55cm x 75cm. Sitä voi hyvin käyttää vauvalle vaunuissa, turvakaukalossa yms. lämmikkeenä. Tein peitteen siis oman pään ohjeen mukaan. Leikkasin kaksi yhtä suurta palaa. Ompelin palat reunoistaan toisiinsa kiinni nurinpäin. Jätin pienen aukon, josta kankaat pujotettiin oikein päin. Tämän jälkeen ompelin vielä työn oikealle puolelle reunaan päälliompeleen.

Aluksi ajatuksenani oli laittaa samaa keltaista resoria reunoille kuten eilisissä housuissa niin tähänkin työhön. Koska siistin resorireunan tekeminen kaksipuoliseen peitteeseen olisi ollut työlästä ja haastavaa, päätin tehdä jotakin muuta reunaan. Halusin, että tämä jokin muu olisi piristävää ja oma yksityiskohtansa. Niimpä tavallisen perustikin sijaan tein reunaan siksakompeleen keltaisella värillä. Erottuu mukavasti ja näyttää hauskalta. Lopuksi ompelin nimikkomerkkini peitteen reunaan ja näin työstä tuli valmista. Kangasta tosin jäi vieläkin jonkin verran. Siitä riittää vielä johonkin pieneen työhön. Katsotaan aikanaan, että mihin.

Mietin peitteeseen myös jonkinlaisen autoapplikaation tekoa keltaisesta kankaasta, mutta se jäi toistaiseksi tekemättä, koska kankaassa itsessään on jo paljon kuvia. Ehkä olisin tehnyt sellaisen yksiväriseen tai raidalliseen kankaaseen. Olen suunnitellut tekeväni vauvan huppupyyhkeeseen jonkin applikaaton. Se on kätevä keino tehdä massatuotteesta hieman piristävämpi ja omaksi tunnistettava.

Saa nähdä innostunko seuraavaksi applikaatioista vai raapimisenestotumpuista, joiden tekoa olen myös suunnitellut vauvalle.

Vauvan housut

Pikainen postaus:

Tässä housut, joista toissapostauksessa puhuin muutaman muun keskeneräisen työn ohessa. Ohje Ottobren kesä 3/2013 lehdestä. Kivat housut tuli! Eivät ole ihan samannäköiset kuin lehdessä (malli näkyy alla olevassa kuvassa lehdessä). Jouduin kokoamaan housut hieman eri järjestyksessä kuin ohjeessa ja jostain syystä resori on eri pituinen, vaikka mittojen mukaan tein. Pääpiirteittään housut ovat kuitenkin samanlaiset kuin ohjeessa. Makuasioita, minkä pituisen resorin laittaa, ompeleeko "kuminauhoja", siistiikö resorien ja housuosan saumakohtia yms.

Kangas oli Eurokankaan jämälaarista ja siihen otin sopivan värisen resorin kaveriksi. Vihreän värinen, tumma tai vaalea resori olisi ollut mukavampi, mutta sellaista ei valitettavasti ollut saatavissa.

Tällaista tänään siis. Yksi työ enää niistä kolmesta aiemmassa postauksessa mainitsemastani työstä jäljellä. Myös uusia työideoita on jo taas mielessä. Katotaan mitä kehittelen ja ehdin tehdä seuraavaksi. Illanjatkoja!

Tyynynpäällinen olkkarin sohvalle

Edellisessä postauksessa mainitsemani tyynynpäällinen valmistui vihdoin. Tämäkin, kuten useimmat käsitöistäni usein, odotteli tovin viimeistelyään ennen lopullista valmistumistaan. Tyynynpäällinen on valmistettu virkkaamalla Novitan Hanko-langoilla. Ohje on Novitan tämän kesän kesälehdestä. Itse tein yhtä puikkokokoa isommalla, koska ohje oli hieman pienemmälle tyynylle tarkoitettu kuin mitä minulla valmiiksi Ikeasta ostettu sisätyyny oli. Lisäksi en tehnyt raitoja ihan niin montaa kerrosta kuin ohjeessa. Työstä nimittäin uhkasi tulla hieman reilu, joten lopetin sen aiemmin, jotta saisin joten kuten sopivan kokoisen päällisen.

Tyynynpäällistä oli vaivatonta tehdä ja ohje oli helppo. Pienillä ja harvoin tulleilla erilaisilla silmukoilla perusvirkkaamiseen verrattuna sai yllättävän kivan siksak-kuvion aikaan. Näin ollen sai myöskin tyynylle vähän erilaista ilmettä kuin se olisi ehkä tasaraitaisena virkattuna ollut. Värit valitsin uuden asuntomme värimaailman mukaan.

Ongelmani on aina ollut se, kun virkkaa tai neuloo jotakin mikä pitää kasata ja kursia kasaan, en oikein osaa yhdistellä reunoja ilman, että sitä ei huomaisi tai että siitä tulisi nätti. Sen vuoksi tällä kertaa päädyin ronskisti kunnolla näkyvään saumaan. Hieman hassultahan se näyttää, mutta saumat ovat toisaalta omat yksityiskohtansa tyynyn vastakkaisilla reunoilla.

Valmis tyynynpäällinen jäi siis hieman löysäksi, mutta tykkään siitä kuitenkin. Aion vielä kerran sumutella sen vedellä, jos se vielä vähän kutistuisi.

Avaimenperä

Ääääkk,

hiljaista on ollut postausrintamalla. Se ei onneksi tarkoita, että minulla olisi käsityötauko meneillään. Itse asiassa, asia on vähän niin kuin päinvastoin. Tällä hetkellä minulla on monta työtä menossa samaa aikaa, mutta jokainen on kesken, joten postattavaa ei ole vielä ollut. Tähän väliin tein nopeasti autokauppojen seurauksena uuden automme avaimille avaimenperän. Kuinkas muutenkaan kuin vanhalla lapsena opitulla tavalla. Hommaanhan ei tarvittu kuin kaksi matonkude pätkää ja joku muistikuva siitä kuinka kudetta letiteltiin pötköksi.

Kahdella keskeltä taitetulla kuteella lähdettiin liikenteeseen ja aina jokainen lanka käännettiin menemään seuraavan päältä ja toisen alta. Tämän jälkeen langat vedettiin ja muodostui yksi kerros pötköä.

Näin pötkö siis eteni vähitellen.

Kunnes se oli miehen mielestä riittävän pitkä. Sitten pääteltiin tai solmittiin langat tiukasti kiinni, jottei pötkö purkaudu. Näin avamenperästä tuli valmista. (Muistutuksena: jotta avaimenperän saa mukavasti kiinni, kannattaa se aloittaa suoraan tekemään avaimenperärenkaaseen.) Näitä tällaisia matonkudepötköjä tosiaan itse ainakin tehtailin pienenä likkana monta jokaisiin kodin avaimiin yms.

Tähän postaukseen voisin liittää myös kuvat aiemmin virkkaamastani harmaasta bamburätistä, josta olin unohtanut ottaa kuvan. Tein sellaisen uuteen kotiimme, joten sain uuden mahdollisuuden kuvien ottamiseen.

Nyt kun olen saanut itsellenikin bamburätin, olen päässyt testailemaan sen toimivuutta. Ja sehän toimii! Olin vähän epäuskoinen kuinka käytännöllinen ja hyvä bambulangasta neulotusta/virkatusta rätistä tulisi, mutta se on kiva - tykkään. :)

Siinä siis pieniä töitä, mutta seuraavalla kerralla toivottavasti postausta vauvan housuista, tyynynpäällisestä tai pitsireunaisista koreista. Riippuu, mikä tai mitkä valmistuvat ensimmäiseksi. ;)

Lämpöistä heinäkuun jatkoa.

Uusi matto vessaan

Tässä jossain aiemmassa postauksessa mainitsema matonkuteesta virkattu matto. Sain vihdoin aikaseksi tehtyä muutaman viimeisen rivin. Sen jälkeen tosin matto lojui monta päivää vessan lattialla päättelemättömänä, kun en millään osannut päättää onko se kiva siellä vai ei. Lopulta päädyin muiden ihmisten kannustamana siihen, että se on riittävän passeli vessaamme!

Matto on siis Juhannusruusun ohjeen mukaan virkattu. Tein vain omat viimeiset rivit, koska matosta piti tehdä pienempi kuin alkuperäisestä ohjeesta olisi tullut. Eikä siinäkään sen kummempaa tekemistä kuin ketjusilmukkaketjuja, joihin virkkailin paljon pylväitä. Näin niistä tuli kukan terälehtiä ja matto muistuttaa kukkaa. Sopii siis vessan tapettiin, jossa on kukkia.

Matto tuntuu hieman paksuhkolta ohuemman kylpymaton jälkeen, mutta eiköhän siihen ajan myötä totu. Tämä siis aprikoidutti alkunperin matossa, mutta päätin antaa olla. Kiva siitä loppujen lopuksi tuli. Mitä enemmän sitä kattelee, sitä enemmän se miellyttää silmää.

Harmoniaa verhoissa

Hola!

Tervehdys uudesta kotikaupungista, tai uudesta ja uudesta, kotikaupunkiimme olemme nimittäin palanneet opiskeluvuosien jälkeen. Noh, uudessa kodissa riittää laitettavaa. Tilaa riittää näes lähes puolet enemmän kuin aiemmassa opiskelijakämpässä. Siksipä uusia verhoja, ja kaiken maailman asioita on pitänyt ja saanut hankkia lisää.

Siispä itse postauksen aiheeseen. Eilen tuli tehokkaalla tiimityöllä tehtyä äitini kanssa meidän olkkariin verhot! Kävimme päivällä kaupungissa Eurokankaassa katsomassa sopivan kankaan ja sitä ostettiin sitten kolme pituutta. Puoli seitsemän maissa aloiteltiin ompelu ja kymmenen aikaan taisi viimeinen päärme tultua ommeltua. Jobi oli siis melkoinen, mutta yhteistyöllä tekeminen oli varsin mukavaa. Äiti käänteli ja kiinnitti nuppineuloilla päärmeitä, minä surrauttelin kankaat ompelukoneella. Hyvässä tahdissa edettiin, eikä kummankaan tarvinut toista melkeinpä kertaakaan odotella. Kankaana oli Harmonia niminen kangas ja se on polyesteriä. Mukavaa ommeltavaa, kun ei tarvinnut pelätä rypistymistä. Oikeastaan verhojen ompelu ei vaatinut muutenkaan ihmeempää: sivuille, alas ja ylös tuli päärmeet sekä ylös vielä kiristysnauha, jotta saatiin kangas nätisti asettumaan verhokiskoon ja paikoilleen.

Kahdessa ekassa kuvassa verhot on asetettu siten, että vasemmassa reunassa on kaksi verhoa ja oikeassa yksi. Kumminkin näin kesällä parvekkeen ovea tulee availtua sen verran usein, että toinen verho täytyy siirtää sen tieltä pois. Viimeisessä kuvassa näkyy tämänhetkinen ratkaisu. Toinen vaihtoehto olisi sijoittaa verho oikeaan reunaan, jolloin siellä olisi kaksi verhoa. Ensivierastuksen jälkeen kuitenkin taisin tykästyä ensimmäiseen ratkaisuun sen verran, että se verho saakin jäädä siihen paikoilleen. Hieman paremmin tosin pitää asetella nuo verhot, jottei parvekkeelle kulkeminen likaa, vahingoita ja sotke niitä.

Tällaista täällä siis. Vessaan olisi tulossa matto matonkuteista virkattuna, mutta homma jumittaa tällä hetkellä kun tekeekin mieli vaihtaa mallia ja matonkuteen mahdollinen liiallinen paksuus mietityttää. Katotaan siis mitä tuleman pitää. Aurinkoista kesälauantain jatkoa!

Harmaat bamburätit

Tällaiset kaksi rättiä tuli tehtyä miehen veljen perheelle tuparilahjaksi (sori, unohdin ottaa kuvat ennen paketointia, jotta olisi nähnyt rätit kokonaisuudessaan). Molemmat on tehty Novitan harmaasta Bambu-langasta. Toinen on virkattu 3,5 puikolla n. 23cm x 23cm -kokoiseksi ja tehty 46 silmukalla. Toinen rätti taas on neulottu samankokoiseksi helmineuloksena eli 2o 2n 2o..-systeemilla ja joka kolmas rivi vaihtunut toisinpäin (2n 2o 2n..). Tässä silmukoita on hieman enemmän, koska puikkojen koko oli 3 ja neulottuna silmukat olivat hieman pienempiä. Silmukoita loin aluksi 54 ja kerroksia on tehty niin kauan kunnes korkeus on ollut noin 23cm. Molempiin rätteihin tein myös kulmaan päättelemisen lopuksi 15 ketjusilmukalla lenkin, jolla rätin saa roikkumaan ja kuivumaan. Helppoja ja melko nopeita töitä, varsinkin tuo virkattu. Bamburättiä teen parhaillaan meidän uuteen kotiinkin, jotta pääsen itsekin testailemaan bamburättiä!

Asteri-pitsiliina

Tässä anopille synttärilahjaksi virkattu Asteri-pitsiliina. Ohje on sama kuin Kangasaitan sivuilla olevan Asteri-maton. Olen aiemminkin tehnyt vastaavasta ohjeesta pitsiliinan, mutta siitä tuli pienempi, kun lopetin sen useampi kerros aikaisemmin. Pienempää liinaa voit katsoa täältä.

Lankana sama ainainen kovasti pitämäni Novitan beige virkkauslanka, ja puikko 1,25.

Tästä tuli mukavan iso, vaikka oli toki hidasta neuloa viimeisiä kerroksia. Anoppi oli tyytyväinen uuteen liinaansa ja minä iloinen antaessani jotain käsin itse tehtyä.

Seuraavassa postauksessa bamburättejä. ;)

Pientä ja yksinkertaista

Huhhuh, haipakkaa on ollut. Käsitöitä on syntynyt, mutta en ole ehtinyt niistä postailemaan. Siksipä tällä kertaa esittelen kaksi uutta työtä. Molemmat tosin pieniä, yksinkertaisia ja nopeita tehdä.

Eli ylemmässä kuvassa matonkuteesta virkattu kori. Siitä oli tarkoitus tulla vessapapereiden säilytyskori, mutta siihen tarkoitukseen liian pieni tuli ja matonkudetta oli loppujen lopuksi liian vähän sen idean toteuttamiseen. Matonkude oli Alestalon jämälaarista, joten en olisi sitä voinut enempää hankkia. Siispä tyydyin peruskoriin.

Alempi kuva on turkkilainen jogurttipurkki, joka on päällystetty uuden näköiseksi beigella kankaalla. Siihen ei tarvittu kuin kangas, sakset ja liima. Hieman siistimpi kuin alkuperäinen purkin kyljys. Hieman kyllä yksinkertainen ja olisi voinut itse kangasta vielä tuunailla jotenkin, mutta tällä kertaa näin.

Eipä tän ihmeempää tällä kertaa. Seuraavakin työ on jo valmiina, mutta unohdin ottaa siitä kuvan, kun meni anopille synttärilahjaksi. Pitääpi siis viikonloppuna anoppilassa käydessä muistaa ottaa kuva, jotta saa tännekin näytille.

Nyt prismaan bambulangan ja puikkojen ostoon (langat ja puikot ovat matkanneet uuteen kotikaupunkiin..), kun sain mieheltäni tilaustyön tuparilahjaksi veljensä perheelle ylihuomiseksi - kiire tulee, mutta luulisin ehtiväni. :D

Virkatut korit pitsireunuksella

Nämä korit saivat alkunsa samaisessa seminaarissa kuin toissapostauksen lasipurkin suoja. Tällä viikolla virkkasin sitten toisen korin kaveriksi ja ompelin pitsireunukset (äidin käsityövaraston helmiä takavuosilta!). Vastaavanlaisen työn näin silloin Lahden Alestalossa käydessäni. Ideasta innostuneena ostin matonkuteen lisäksi alennuksessa olevan poppanakudepussin, jossa oli ruskean eri sävyisiä kuteita. Poppanakude on ohuempaa kuin matonkude ja siitä tulee myös hieman rikkonaisempi pinta, koska kuteen reuna hieman rispaantuu virkatessa tai mitä vaan siitä tehdessä. Hauskalta sekin näyttää ja sen kanssa sopii pitsi hyvin. Matonkuteen kanssa ei enää välttämättä niinkään sopisi.

Toinen kori on "suorakulmainen" ja toinen pyöreä, vaikkeivat ehkä ihan siltä näytä. Se oli kuitenkin lähtökohta. Suorakulmaisessa tein vain sopivan kokoisen pohjan virkaten kerrosta kerroksen päälle. Sen jälkeen kun pohja oli sopiva, aloitin reunan virkkauksen ja tein oman pään mukaan miellyttävän korkuiseksi. Poppanakuteessa on joskus haastavaa nähdä virkkaamiansa silmukoita reunan rispaantumisen vuoksi. Tämän vuoksi pyöreän korin pohjan virkkaus oli yllättävän haastavaa ja lopulta otinkin avuksi Kangasaitan nettisivuilta jonkin korin pohjan ohjeen. Sen mukaisesti lisäisin tasaisesti joka kerroksella silmukoita, niin vihdoin pohja onnistui ja pääsin tekemään reunatkin. Suorakulmaisen korin silmukat on virkattu kiinteinä silmukoina, pyöreän korin puolipylväinä. Virkkuupuikon koko oli 6, koska ensin käytetty 5:sen puikko meni katki kesken virkkauksen (se oli halppis muovipuikko). :D

Pitsin kiinnitin työhön vain yläreunastaan, vaikka ajatus oli molemmista reunoista ommella se kiinni. Kori oli kuitenkin juuri sen verran paksu etten saanut ujutettua toista reunaa neulan alle. Siksipä ajattelin, että oikeastaan hyvinhän se pysyy näinkin enkä lähtenyt riskeeraamaan kaunista koria väkipakkoisella ompelemisella.

Katsotaan mihin käyttöön nämä pääsevät tai kelle nämä päätyvät. Seuraavaksi matonkuteen kimppuun virkkailemaan/neulomaan tai jos viime viikolla tilattu Ottobren uusin lehti saapuu, saattaa olla, että ensin pitääkin päästä ompelemaan taas yksi lastenvaate lisää.