Uusi matto vessaan

Tässä jossain aiemmassa postauksessa mainitsema matonkuteesta virkattu matto. Sain vihdoin aikaseksi tehtyä muutaman viimeisen rivin. Sen jälkeen tosin matto lojui monta päivää vessan lattialla päättelemättömänä, kun en millään osannut päättää onko se kiva siellä vai ei. Lopulta päädyin muiden ihmisten kannustamana siihen, että se on riittävän passeli vessaamme!

Matto on siis Juhannusruusun ohjeen mukaan virkattu. Tein vain omat viimeiset rivit, koska matosta piti tehdä pienempi kuin alkuperäisestä ohjeesta olisi tullut. Eikä siinäkään sen kummempaa tekemistä kuin ketjusilmukkaketjuja, joihin virkkailin paljon pylväitä. Näin niistä tuli kukan terälehtiä ja matto muistuttaa kukkaa. Sopii siis vessan tapettiin, jossa on kukkia.

Matto tuntuu hieman paksuhkolta ohuemman kylpymaton jälkeen, mutta eiköhän siihen ajan myötä totu. Tämä siis aprikoidutti alkunperin matossa, mutta päätin antaa olla. Kiva siitä loppujen lopuksi tuli. Mitä enemmän sitä kattelee, sitä enemmän se miellyttää silmää.

Harmoniaa verhoissa

Hola!

Tervehdys uudesta kotikaupungista, tai uudesta ja uudesta, kotikaupunkiimme olemme nimittäin palanneet opiskeluvuosien jälkeen. Noh, uudessa kodissa riittää laitettavaa. Tilaa riittää näes lähes puolet enemmän kuin aiemmassa opiskelijakämpässä. Siksipä uusia verhoja, ja kaiken maailman asioita on pitänyt ja saanut hankkia lisää.

Siispä itse postauksen aiheeseen. Eilen tuli tehokkaalla tiimityöllä tehtyä äitini kanssa meidän olkkariin verhot! Kävimme päivällä kaupungissa Eurokankaassa katsomassa sopivan kankaan ja sitä ostettiin sitten kolme pituutta. Puoli seitsemän maissa aloiteltiin ompelu ja kymmenen aikaan taisi viimeinen päärme tultua ommeltua. Jobi oli siis melkoinen, mutta yhteistyöllä tekeminen oli varsin mukavaa. Äiti käänteli ja kiinnitti nuppineuloilla päärmeitä, minä surrauttelin kankaat ompelukoneella. Hyvässä tahdissa edettiin, eikä kummankaan tarvinut toista melkeinpä kertaakaan odotella. Kankaana oli Harmonia niminen kangas ja se on polyesteriä. Mukavaa ommeltavaa, kun ei tarvinnut pelätä rypistymistä. Oikeastaan verhojen ompelu ei vaatinut muutenkaan ihmeempää: sivuille, alas ja ylös tuli päärmeet sekä ylös vielä kiristysnauha, jotta saatiin kangas nätisti asettumaan verhokiskoon ja paikoilleen.

Kahdessa ekassa kuvassa verhot on asetettu siten, että vasemmassa reunassa on kaksi verhoa ja oikeassa yksi. Kumminkin näin kesällä parvekkeen ovea tulee availtua sen verran usein, että toinen verho täytyy siirtää sen tieltä pois. Viimeisessä kuvassa näkyy tämänhetkinen ratkaisu. Toinen vaihtoehto olisi sijoittaa verho oikeaan reunaan, jolloin siellä olisi kaksi verhoa. Ensivierastuksen jälkeen kuitenkin taisin tykästyä ensimmäiseen ratkaisuun sen verran, että se verho saakin jäädä siihen paikoilleen. Hieman paremmin tosin pitää asetella nuo verhot, jottei parvekkeelle kulkeminen likaa, vahingoita ja sotke niitä.

Tällaista täällä siis. Vessaan olisi tulossa matto matonkuteista virkattuna, mutta homma jumittaa tällä hetkellä kun tekeekin mieli vaihtaa mallia ja matonkuteen mahdollinen liiallinen paksuus mietityttää. Katotaan siis mitä tuleman pitää. Aurinkoista kesälauantain jatkoa!