Vauvan body kirjekuorikaula-aukolla

Kerrankin jäimme mieheni kanssa viikonlopuksi Helsinkiin, emmekä matkanneet kotikaupunkiimme Lahteen, niin kuin meillä tapana on. Siispä minulla oli hyvää aikaa viikonloppuna mennä Eurokankaassa käymään ja tehdä käsitöitä. Tässä on sitten eilisen ja tämänpäivän työni tulos. Tein trikoomekosta yli jääneestä kankaasta vauvan bodyn.

Body tehtiin kirjekuorikaula-aukolla. Reunakaitaleena käytin samaa kangasta, koska en löytänyt Eurokankaasta mielestäni sopivaa resoria tähän. Päätin kokeilla miten se toimii, kun sen tekee samasta kankaasta. Lopputulos onnistui mielestäni hyvin ja oli toimiva.

Painonappien tekeminen oli minulle uusi kokemus, mutta selvisin yllättävän hyvin painonappipaketin mukana tulleella ohjeella. Joskin jouduin kolme kertaa irrottamaan huonosti kiinni menneen napin. Onneksi lähtivät vielä irti. Painonapit ovat kyllä käteviä ja heti mietinkin, että mihin kaikkeen niitä voisin käyttää.

Tämä body oli siis ikään kuin lakanaversio. Ostin eilen Eurokankaasta toisenlaista kangasta ja siihen sopivaa resoria, joista teen sitten toisen bodyn. Vaikka tämä body olikin tuollainen harjoitteluversio, niin kyllä sitä mielestäni voi hyvin käyttää. Ainakin se näyttää onnistuneelta. Tiedä sitten onko se sama jonkun vauvan päällä, mutta toivotaan parasta.

Virkattuja kukkia jääkaappimagneetteina

Näin jokin aika sitten kivoja kukkia jääkaappimagneetteina siskoni ja hänen miehensä jääkaapin ovessa. Tutkailin kukkia ja ajattelin, ettei tällaista voi olla vaikea tehdä. Tuollaisia voisin tehdä meillekin, kun näyttivät niin kivoilta. Minulla oli sitten ennestään sopivaa pientä beigeä Novitan virkkauslankaa ja satuin löytämään tälläisen ohjeenkin, joten ryhdyin heti töihin. Minulla oli myös magneetteja ennestään, joten minun piti ostaa vain tehokasta liimaa, jotta saisin magneetin ja kukan yhteen. Kukista tuli kivannäköisiä ja ne ovat mukavia, kun niitä voi tehdä eripaksuisilla langoilla ja kaikenkokoisiakin. Niitä voisi käyttää varmasti monessa muussakin jutussa, kuten pipossa, laukussa yms. koristeena. 

Ei vaadi paljoa saada jotakin pientä kivaa aikaiseksi. Suosittelen!

Vauvan torkkupeite

Minun piti tehdä vauvan junasukat ja aloitinkin. Ensimmäinen sukka näytti kuitenkin tältä:

Eli sukasta tuli aivan liian suuri verrattuna siihen, mitä tarkoituksenani oli tehdä. Halusin tehdä vastasyntyneelle-puolivuotiaalle sopivan kokoiset sukat, mutta tuo on jo reilusti vanhemmalle. Siispä luovutin, ja päätin jättää sukan odottamaan kaveriansa vasta joskus myöhemmin, kun sen teosta jaksan taas innostua.

Sen sijaan minulla oli/on muutama muu käsityöidea, joita haluaisin tehdä. Yksi esimerkki on Ottobre -lehdessä (3/2010, 3. aukeama) oleva tavallinen vauvan body. Aloittelinkin jo vähän. Kankaana käytin trikoomekosta ylijäänyttä kangasta. Päätin ensin vain kokeilla millainen bodysta tulee ja katsoa onko ohje riittävän helppo tekemään niitä enemmänkin. Työ on nyt kuitenkin syrjässä, koska en ole ehtinyt tai saanut aikaiseksi lähdettyä Eurokankaaseen, ostamaan resoreita ja painonappeja.

Sen vuoksi päätin tehdä jotain keskeneräisistä töistäni valmiiksi. Viime talvena aloitin virkkaamaan isoäidin neliöitä. (Samoja kuin tämän blogin taustakuvana.) Ajatuksenani oli valmistaa torkkupeitto makuuhuoneeseemme huoneen väreihin sointuvasti. En jaksanut kuitenkaan tehdä tilkkuja kuin parikymmentä, kun niitä olisi pitänyt vähintään 80.

Tein tilkkuja kahdella eri tavalla. Toisessa tilkussa vaaleanvihreä ja tumman ruskea ovat vaihtaneet paikkaa. Näin sain värien järjestystä muuttamalla hieman vaihtelevuutta tilkkuihin.

Sen jälkeen tilkut ovat lojuneetkin käsityökorini pohjalla odottamassa lisää tilkkuja kavereikseen. En ole kuitenkaan jaksanut tilkkuja enää lisää tehdä ja tuumin, että en taida jaksaa myöhemminkään. Siispä päätin tehdä vauvan torkkupeitteen. (Onpas nyt paljon vauva-aiheisia tekeleitä. Ei sillä, että itselläni olisi vauva tai, että odottaisin. Yksinkertaisesti ajateltuna pienempi valmistuu nopeammin ja "helpommin".) Niimpä aloitin yhdistelemään paloja. Tilkut asettelin (4palaa x 5palaa) suorakulmion muotoon.

Neuloin paloja yhteen aina yksi rivi kerrallaan. Ensin neuloin lyhyemmät rivit ja sitten pidemmät.

Neuloin mielestäni aika perinteisellä tyylillä kuvan mukaisesti palat yhteen. Kohdistin aina vastakkaiset silmukat ja annoin neulan heilua.

Tältä se sitten näytti.

Ja näin pikkuhiljaa rivi kerrallaan tilkut yhdistyivät toisiinsa.

Tässä ovat lyhyemmän suunnan rivit valmiina.

Taidonnäyte.

Tältä tilkut näyttivät yhdistettynä.

Edellisessä kuvassa näkee vielä päättelemättömät langat ja ohuen reunan. (Huhhuh, pääteltävää riitti!) Tässä langat on päätelty ja reunaan lisätty yksi kerros kiinteätä silmukkaa. Jäin miettimään jonkin aaltoilevan kuvion lisäämistä reunaan, mutta en ole varma riittäisikö peite jo tuollaisenaan. Katsotaan. Toistaiseksi jätän sen tuollaiseksi.

Tässä vielä vauvan torkkupeitto kokonaisuudessaan.

Mitähän seuraavaksi? Hhmm.